Lupailin kirjoitusta myös vaunulelusta, joten tässä sitä sitten tulee. Raskaana ollessani minulle oli alusta asti selvää, että haluan ehdottomasti tehdä vaunuihin sellaisen perinteisen vaakasuorassa roikkuvan lelun. Netissä pyöri paljon elefanttiaiheisia ja raskausaikana kun tuli muutenkin hurahdettua jostain syystä kaikkiin norsuaiheisiin, ei ollut vaikea päätös tämäkään.
Langoiksi valikoituivat samat mitkä vauvanpeitossakin, eli puuvilla-bambu (50-50) valkoisena, vaaleanharmaana ja minttuna. Ohjeita löytyi netistä kiitettävästi, joten tuumasta toimeen. Alkuhan on aina hankalaa, niin tässäkin. En ollut aiemmin juurikaan virkannut tasona, joten sikäli uutta tämäkin. Ensimmäinen norsu oli kyllä jotain aivan muuta ja kovasti nauratti, kun huomasin virheeni vasta viimeisen kierroksen jälkeen. Mut onhan tuo nyt symppis, eikö! :) Tälle voisi jo melkein tehdä parin, yhdistää ja täyttää.
Kyllä se oikeakin muoto sieltä tuli toisella yrittämällä. Haastavinta oli lopulta saada kaikki norsut saman kokoisiksi. Langoista harmaa kun oli eri merkkistä ja hieman ohuempaa, jouduin tekemään useamman kappaleen ja virkkasin lopulta harmaan puoli kokoa suuremmalla koukulla.
Kutakin väriä tein kaksi kappaletta ja yhdistin kappaleet neulomalla ne yhteen nurjalta puolelta. Täyttöaukko piti muistaa jättää pumpulia varten. Itse taisin laittaa näihin täytteen Ikean halpistyynystä. Korvat virkkasin ja neuloin ne kiinni ennen yhdistämistä.
Sitten oli askartelun vuoro. Tarvittiin tarpeeksi suurella silmällä varustettu päättelyneula, joka sitten sopivasta kohtaa narun kanssa norsun selkää pitkin läpi ja väliin helmiä. Käytin naruna valkoista satiininauhaa ja koristeina elintarvikelaatuisia silikonihelmiä, jotka eivät sisällä PBA:ta, PVC:tä tai ftalaatteja, eli ovat turvallisia vauvalle. Nauhan ja helmet tilasin nettikauppa Pikkumurusta. Harmaat renkaat, joilla kiinnitys tapahtuu vaunukoppaan, ostin vauvatarvikekaupasta. Ne ovat Done By Deer -merkkiset ja ovat kyllä olleet erittäin kestävät käytössä! Näitä kun on tullut (toista puolta ainakin) päivittäin irrotettua ja kiinnitettyä, jotta saa vauvan helpommin vaunukoppaan ja pois. Solmujen tulee olla kestävät, jotta ne ovat varmasti turvalliset käytössä. Itse käytin Palomar-solmua, joka on kalastajien suosima, taatusti pitävä. Alkuun jätin nauhaa paljon ylimääräistä, kun ajattelin että ylijäävä häntä voisi pysyä reunahelmien sisällä. No, eihän se pysynyt, kun koko systeemi kuitenkin liikkuu käytössä edestakaisin. Lopulta katkaisin ylimääräiset nauhahännät. Palomar-solmun kun pitäisi pitää joka tapauksessa, mikäli se on oikein solmittu.
Kiva siitä tuli ja tämä on ollut käytössä ihan alusta asti vaunukopassa, kunnes siirryttiin rattaisiin pojan ollessa n. 8kk. Ratasosaan en tätä enää viitsinyt laittaa. Poika kyllä tykkäsi tätä hipelöidä ja käsillä heilutella, varsinkin päikkäreiltä herättyään.
Suosittelen kokeilemaan! Helppo ja mukava tehdä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti