perjantai 15. joulukuuta 2017

Joulukortteja

Taas on se aika vuodesta, kun pitäisi (olisi pitänyt jo) askarrella joulukortteja. Samalla kun olisi sata muutakin asiaa tehtävänä. Itselläni jäi tänä vuonna kortit harmillisesti tekemättä. Tein jo joulukuun alussa päätöksen, että ostan kortit kaupasta. Kirpaisee se sitten kuinka paljon hyvänsä tällaisen askartelusta nauttivan ihmisen sydäntä. Nyt oli pakko unohtaa kortit, sillä muissa käsitöissä on riittämiin puuhaa. Tälläkin hetkellä on useampi projekti kesken. Novitan kalenterisukka nyt päällimmäisenä. Lisäksi jättineulepeitto, parit paperinarukoristeet ja joidenkin sukkien päättelyt. Lisäksi kesällä vietettyjen häittemme kiitoskorttien askartelusta on niin vähän aikaa, ettei uusi laaja projekti tuottanut perinteistä innostusta.

Ajattelin laittaa tänne kuitenkin muutamia tekemiäni kortteja viime vuodelta.

Ihastuin näihin kissaleimasimiin, jotka jostain netistä joskus bongasin. Yrmeä kissa sopii hyvin tonttulakin ja sarkastiseksi muuttuvan tekstin kanssa. Nuo jouluvalot piirsin ja väritin kissan ympärille jälkikäteen vapaalla kädellä (idea tähän muistaakseni Pinterestistä). 

Kissaleimasin ja tonttulakki ovat kumpikin Katzelkraftin. Kissoja oli useampi samassa setissä ja tonttulakki on "asusteleimasinsetistä". Tonttulakin sijoittelu olikin oma hommansa, mutta onnistui muutaman testailun kautta. Lakki pitää leimata ensin, tehdä siitä sabluuna ja leimata kissa jälkikäteen tonttusabluunan kanssa. Näin eivät kissan korvat näy lakin läpi.

Tykkään noista Katzelkraftin leimasimista. Ainut miinus niissä on se, etteivät ne ole valmiiksi "Ez-Mounted". Tämä tarkoittaa sitä, että leimasin on kumia, joka pitää kiinnittää ensin erilliseen Ez-Mount -vaahtomuovilevyyn ja vasta sen jälkeen leimasin ottaa kiinni akryylipalikkaan, jonka avulla leimaaminen sitten tapahtuu. Vaahtomuovilevyn kiinnittäminen ja varsinkin ylimääräisten reunojen irti leikkaaminen onkin oma taiteenlajinsa. No, kaikkia ei tarvitse onneksi kerralla väkertää.



Leimamuste Stazonin musta. Väritys tehty Derwentin Inktenseillä ilman vettä.


Nautin suunnattomasti mustavalkoisten leimakuvien värittämisestä ja varjostusten tekemisestä. Siinä sielu lepää. Tosin joulukorteissa tämä "liukuhihnatyöskentely" vie nautinnosta oman pienen osansa.


Millaisista korteista te olette tänä vuonna innostuneet?

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Käsityömessujen antia osa 1

Aloitimme viime vuonna äitini kanssa perinteen käydä Tampereen käsityömessuilla, eli Suomen Kädentaidot -messuilla ja tänä vuonna pääsimme paikalle sunnuntaina. Alun perin tarkoitus oli mennä jo perjantaina, koska viime vuonnakin silloin tuntui olevan hieman väljempää liikkua. Tällä kertaa muita menoja oli sen verran, että sunnuntai oli meille ainoa mahdollinen päivä.

Emme pettyneet tälläkään kertaa. Paljon oli kaikkea ihanaa ja paljon jäi vielä näkemättäkin. Päätimme, että ensi vuonna on pakko päästä ainakin kahdeksi päiväksi!

Suureksi yllätykseksi mukaan ei tarttunut yhtään lankakerää, kummallekaan. Hyvä niin. Niitä löytyy jo kasapäin kotoa (vaikka eihän lankoja ole koskaan liikaa, vai mitä?). Sen sijaan erilaisia tee se itse -paketteja ostimme. Tässä niistä yksi. Laskettava ristipistotyö.

En ole aiemmin kuullut moisesta. Katselimme aluksi äidin kanssa, josko löytyisi ristipistotyö modernimmalla kuvalla . Perinteiset enkelit ja kukat eivät miellytä silmää. Vähänhän niitä sitten oli ja jos joku löytyi, se oli jo loppunut valikoimista. Löysin kuitenkin kaksi kissa-aiheista, musta-valkoista kuvaa, mutta nepä olivatkin "laskettavia ristipistotöitä". Pohjakangas on siis valkoinen ja kuva muodostuu mallipiirroksen avulla ruutuja laskemalla. Otin haasteen vastaan, koska hintakin oli sopiva.




Smirre tuli luonnollisesti avustamaan työn aloitukseen. :) Ensin piti löytää työstä keskikohta, josta lähdettiin mallipiirroksen avulla tekemään ristipistoja. Tämä oli minulle ensimmäinen ristipistotyö, mutta tekniikka sinänsä ei ollut uusi. Pienestä saakka olen näitä töitä äitini vierestä seurannut. Pari YouTube-videota piti kuitenkin varmuuden vuoksi katsastaa ja selvitellä erilaisten pistojen tekotapoja. Taisinpa äidillekin kertaalleen soittaa asian tiimoilta. ;)



Pikkuhiljaa alkoi valmista tulla. Silmän tekemisen jälkeen näytti jo oikeammalta. Tosin ensimmäisen silmän tein ensin epähuomiossa kissan vatsan alle. :)



Tähän jäi koukkuun! Monni oli apurina yön tunteina, kun rivi riviltä ajattelin, että tämä on nyt viimeinen ja sitten menen nukkumaan...




Melkein valmista. Enää puuttuivat "ääriviivat", jotka tehtiin tikkipistoilla.




Tässä valmis tuotos. 
Ääriviivoilla vahvistettiin myös silmänympärykset, sekä tehtiin valkoisella toinen korva näkyville.

Mitäs nyt sitten? Ehkäpä seuraavaksi pohtimaan, minkälaisiin kehyksiin tämä kisu päätyy. 

Suosittelen lämpimästi! Kiva pikkuinen välipuhde iltojen iloksi. :) 
Oletteko te tehneet ristipistotöitä ja minkälaisia?


Marisukat

Jossain Facebookin ryhmässä taisin nähdä ensimmäistä kertaa neulotut Marimekko-sukat, tai Marisukat. Kuka niitä nyt miksikin haluaa kutsua....